Museotoiminta

Kivijärven kotiseutuyhdistys hallinnoi sekä kotiseutumuseota, entistä viljamakasiinia, että koulumuseota, entistä Valoharjun koulua. Kotiseutumuseo sijaitsee Pappilantiellä, lähellä Juurikkaharjun hautausmaata ja koulumuseo Koulutiellä, samassa pihapiirissä Tenholan koulun kanssa.

VILJAMAKASIINISTA MUSEO

Vuoden 1857 viljamakasiiniasetuksen mukaan viljamakasiinit tulivat seurakunnissa pakollisiksi ja niinpä Kivijärvelle valmistui 1858 kahdeksan-laarinen, kivijalaltaan harmaakivigraniittinen, hirsirungoltaan kaksinkertainen ja kaksikerroksinen makasiini siemen- ja syöntiviljan varastoksi katovuosiksi. Osana Lepistön pappilaa ja Juurikkaharjun hautausmaan lähiympäristön miljöötä viljamakasiini on Kivijärven kirkonkylän vanhinta rakennuskerrostumaa ja yksi tärkeimpiä rakennuksia maakunnallisesti merkittävällä keskusraitilla.

Museon perustamissuunnitelmia tehtiin jo Kivijärvi-seuran aikana 1960-luvulla, mutta seura lakkasi jo muutaman vuoden päästä. Uudelleen museoajatukseen tartuttiin 80-luvulla, kun kunnan kulttuuritoimi teetätti Pekka Soinisella museosuunnitelman. Tuolloin makasiinirakennus maalattiin, sähköistettiin ja portaiden eteen rakennettiin kuisti. Pienimuotoinen esinekeräys toteutettiin ja viljamakasiinia pidettiin auki osittain kesällä. Resurssit museosuunnitelman loppuun viemiseksi loppuivat ja suunnitelma jäi keskeneräiseksi.

Kivijärven kotiseutuyhdistys on katsonut tehtäväkseen saattaa museo lopulliseen esiteltävään kuntoon, jolloin se olisi kotiseututyötä parhaimmillaan ja tukisi kunnan matkailullisiakin tavoitteita. Puheenjohtaja Risto Piispanen totesi maaliskuussa 2002 joka talouteen jaetussa Kivijärven kotiseutuyhdistyksen toimintaa esittelevässä tiedotteessa, että ”kotiseutuyhdistyksen tehtävänä on jatkaa perinnepiirin aloittamaa työtä kansanperinteen tallentajana ja oman kotipitäjän kulttuurin vaalijana. Ensimmäisenä konkreettisena pyrkimyksenä on elvyttää niin sanottu museoraitti eli Viljamakasiinilta Tervaniemeen johtava reitti vanhoine rakennuksineen palvelemaan niin paikallisia asukkaita kuin matkailullisiakin tarkoituksia”. Valitettavasti reitin varrella oleva vanha Lepistön pappila osoittautui niin huonokuntoiseksi, että sen kunnostamisesta luovuttiin.

Kivijärven kunta/kulttuuritoimi ei ole saanut useita kertoja hakemaansa harkinnanvaraista museoavustusta Museovirastolta, joten hanke ns. siirrettiin kotiseutuyhdistykselle tavoitteena hyödyntää muita rahoituskanavia. Siirto auttoi. Pitkällisen paperisodan jälkeen Viisari ry. päätyi puoltamaan hanketta ja syksyyn 2003 kestävä museohanke sai TE-keskuksesta myönteisen päätöksen - tosin vasta syyskuussa 2002. Elämää museoon, museopalveluja kuntaan -nimisen projektin talousarvio oli 8 380 euroa. Julkista rahoitusta hankkeeseen saatiin 4 190 euroa. Toisesta puolesta vastasi kotiseutuyhdistys talkootöin. Alueen maisemointi saatiin hyvälle mallille.

Keski-Suomen museon edustajat ovat sittemmin käyneet tutustumassa mm. viljamakasiiniin. He ehdottivat, että tilaan tehtäisiin kylmiin tiloihin soveltuva, keskitetty kunnan historiaa käsittelevä perusnäyttely muutamin hyvin valituin esinein, kuvin ja tekstein. Näyttely voisi rakentua Pekka Soinisen aikoinaan tekemään museosuunnitelman teemoihin. Esineistö on lisääntynyt vuosien varrella melkoisesti, mutta valmista näyttelyä ei ole vielä saatu aikaan.

KUVIA MUSEOSTA

20032004
2005
Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.
Vanha päätös viljamakasiinista
Klikkaa kuvaa nähdäksesi siitä suurennoksen.